Nykypäivien Lieksa, maakuntamme kasvavin kauppala

Karjalaisen numerossa 91 15.8.1939 oli artikkeli, jossa kuvattiin maakuntamme kasvavinta kauppalaa Lieksaa ja esiteltiin sen liikkeitä ja toiminimiä.

Karjalainen No 91 15.8.1939

Nykypäivien Lieksa, maakuntamme kasvavin kauppala

Esittelyä sen liikkeistä ja toiminimistä

Kun Joensuusta päin saavutaan linja-autolla maakuntamme ensimmäisen ja kreivi Pietari Brahen v. 1653 perustaman kaupungin liepeille, alkaa joku matkustajista muistella tuota vanhaa kaupunkia, toisten taas kääntäessä puheensa  nykyiseen, pirteään ja nuoreen Lieksan kauppalaan, joka uhkaa yhä kasvavalla liike-elämällään lyödä laudalta monet vanhemmatkin maamme samanarvoiset liikekeskukset, puhumattakaan pienimmistä kaupungeistamme, jotka armotta jäävät tästä nousukkaasta jälkeen.

Antaakseen pontta ja takeita asialle on vain lähdettävä hiljaiselle kävelylle Lieksanjoen kauniiden siltojen korvasta, vaikkapa niiltä paikkeilta, jossa on EnsoGutzeit Oy:n saha ja josta kapearaiteinen rautatie lähtee Pankakosken tehtaille "vetämään". Siltoja ylittäessä näkyy jo vasemmalla "leipämaalaisten" Osuusmeijeri ja rovastin pappila sekä vilkasta jokiliikettä kummallakin puolen siltoja, joka osoittaa, että on jouduttu myöskin, "savottalaisten" luvattuun maahan. Ja heti silloista päästyä alkaa niiden lukuisten liikkeiden jatkuva jono, joka kilometriä, alun toistakin pitkänä yltää kauppalan ainoata katua Pielisen tietä pitkin aina Kuhmoon ja Nurmekseen lähtevien maanteiden risteykseen, ylittäen nekin, mutta jo harvalukuisempana.

Heti oikealla muutama metri silloista on kuuluisan "Simo Hurtan" hovin eteläpuolella M. Kiirikoffin sekatavarakauppa ja sen vastakkaisella puolella vasemmalla Maalaistenkauppa, joka myös harjoittaa saunaliikettä, O.G. Mikkosen sekatavaraliike, Turusten Kemikaali-ja valokuvaustarpeidenliike sekä Sekatavarakauppa, josta vasemmalle haarautuu ns. kirkkotie Varasjoen siltojen yli nyt 300 vuotta juhlivan seurakunnan kirkkoon ja entiseen Brahean kaupunkiin, josta vain muistona on nimi "Kaupunginniemi". Heti ensimmäisenä oikealla ja varsinaisella "Pielisen tiellä" on Pielisjärven Osuusliikkeen liiketalo eri osastoineen ja komeine ravintoloineen, jonka vieressä sijaitsee myös Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen liiketalo, niinikään eri osastoineen ja ravintoloineen. Vasemmalla puolella tietä on Oulun Villatavaraliike, Siposen Parturiliike ja Vera Höttösen Uusi Muotiliike, ja pieni matka edelleen Lieksan Kirja- ja Paperikauppa, jota vastapäätä on nykyinen kunnantoimisto, ja seuraavina Pielisjärven Säästöpankki ja L. Riikosen asianajotoimisto sekä Pielisjärven Osuuskassan toimitalo. Hiukan jälessä vasemmalla Lieksan Kauppa Oy:n rautaosasto ja Lieksan Kauppa Oy:n pääliike, josta seuraavana on Kansallis-Osake-Pankin Lieksan konttori. Oikealla puolella on taas Lieksan Rauta Oy:n liiketalo, jonka ja jo mainitun Pielisjärven Osuuskassan kulmasta eroaa Lieksan toinen syrjätie "Moision tie", jota pitkin päästään kunnan sairaalaan, paloasemalle ja kauppalan verotuskansliaan, joka on kuulun Moision talon vanhalla paikalla.

Täältä kun palataan jälleen Pielisen tielle on ensimmäisenä näkyvissä V.R. Rotkon liikkeen nimi vasemmalla puolen tietä, jossa hiukan taaempana on myös Pohjoismaiden Yhdys-Pankin konttori ja oikealla Matkailijakoti "Lieksa" ja siitä seuraava sanomalehti "Karjalaisen" Lieksan toimisto ja taloustirehtööri S. Kotilaisen liike sekä kelloseppä O. Kosken Kellosepänliike. Tästä poikkeaa "Mönninkatu" niminen tie Lieksan jokirantaan, jota myöten päästään samoihin paikkoihin Moision tietäkin pitkin. Toisella puolen tietä, siis vasemmalla on A. Sihvolan Kellosepänliike, M. Laitisen Uusi Muotiliike, P. Järveläisen ja Määtän pukimoliikkeet sekä Leinosen jalkineliike, oikealla puolella T. Nuutisen sekatavarakauppa, Lieksan Valokuvaamo, vaatturi Tenho, A. Erikiven Ruumisarkkuliike, Alpo Kinnusen Radio-, sähkö- ja paperikauppa sekä Antti Karttusen levysepänliike, kahvila ja rouva Karttusen kukkakauppa. Vasemmalla ovat vielä rouva Jäntin kampaamo, Leninki- ja kangasliike "Aula", Pekka Höttösen ja I.T. Maurojeffin sekatavaraliikkeet.

Näin on tultu oikealla puolella olevaan "Hyttilän tiehen", joka johtaa taaskin Lieksanjoen rantaan ja Termälle, jossa myöskin kauppa käy aivan erikoisliikkeen muodossa. Siellä näet saa ostaa maankasvutupakkaa "pulluskan" eli kohtalaisen porokupin arvon markalla, arkkitehdiltä, joka niitä "kauriinmerkeissä" kasvattaa.

Hyttilän tien vastassa on Sarkalan elokuvat vasemmalla puolen tietä, vieressään Kemikaalikeskus ja Apteekki, oikealla puolen tietä taas Tyyne Koistisen kukkakauppa, Jaakko Kären Kahvila- ja leipuriliike, josta kivenheiton päässä on V. Lehtisen kangas- ja lyhyttavaraliike ja Eino A. Turusen ruokatavarakauppa. Taas hiukan jälempänä vasemmalla on Keskuskahvila- ja ravintola, U. Järveläisen parturiliike, D. Lassianderin kampaamo, H. Pyykösen sivili- ja virkapukimo, Muotiliike "Ritva", H. Turusen lyhyttavaraliike ja Pehkosen Kulta- ja kellosepänliike sekä Lieksan Seurahuone, jota vastapäätä on Alkon myymälä, Kouta Oy., Lieksan Auto Oy., Kelloliike Ajanmitta ja Keinäsen autohuoltola.

Tästä lähtee myös tie asemalle tai paremmin sanottuna "Asematie", jonka toisella puolella on kulmassa Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen myymälä-, ravintola- ja elokuvahuoneistot ja samalla puolella tietä Mönkkösen Matkustajakoti ja Postitoimisto ja toisella taas Uusi Kemikaalikauppa, Miesten Vaatturi- ja kampaamoliikkeet, rouva Mauron Lenikiliike ja Irja Kuokkasen parturiliike.

Näiltä paikoin, johon Pielisjärven tie näin loistavasti loppuu tai toisaanne päin alkaa, lähtevät myös maantiet Nurmekseen ja Kuhmoon ja on niiden risteyksessä H. Kukkosen liikkeet ja Nurmekseen päin Anna Räsäsen Valokuvaamo, Matilaisen ja Turusen jalkineliikkeet, T. Simosen asianajotoimisto, V. Utriaisen Kone- ja korjauspaja, Ansu Vartiaisen Huonekaluliike ja Pielisjärven Yl. Osuusliikkeen sivumyymälä oikealla puolella tietä, riittäen vielä vasemmallekin: Pielisjärven Osuusliikkeen sivumyymälä, Gröhnin jalkineliike ja T.A. Turusen ruokatavarainkauppa.

Kuhmon tiellä tavataan vielä kauppias Kukkosesta lähtien: H. Eskelisen pukimoliike, Teatteri Koli, Talouskauppa Antti Nuutinen ja Matti Kärki, Kuokkasen Huonekaluliike. Sahlanin Osto- ja myyntiliike, Lieksan Kauppa Oy:n sivumyymälä ja Pielisjärven Yl. Osuusliikkeen sivumyymälä.

Pääpiirteissään oli tämä kävelymatka onnistunut ja olikin näissä Lieksan liikkeissä katsomista aivan tarpeeksi, sillä näyteikkunatkin vaikuttivat lisäävästi "ostohaluhermoihin" vaikkakin tuo kävelymatka sattui päiväseen aikaan. Illalla näet olisi se ollut parempi tehdä, jos syvempi syksy olisi ja mainosvalot vaikuttamassa. Muuten vain näyttää siltä, että Lieksan kauppalan keskuskin on nousemassa kuin pullataikina, koska suuriakin rakennuksia on syntymässä, puhumattakaan "esikauppaloista" Ratalanmäestä, Mohellinkankaasta ja Radantausta, jossa taloja ja mökkejä on noussut juuri julmasti ja kuuluu vain nousevan ja jotka lisäävät kauppalan asukaslukua, joka neljässä vuodessa on noussut melkein kuudella sadalla hengellä ollen nyt 3.050 asukasta. Mutta nämähän eivät ole ainoita kuluttajia, jotka kauppoja Lieksassa tekevät, sillä pitäjää on vielä pitkälti ja monelle kantille, joista ostajia tänne valuu vaikka kauppoja lähempääkin löytyy. Eikä näytä olevan myös puutetta tavaran tarjoojistakaan, nimittäin niistä, joita lieksalaisetkin nykyään "kauppaedustajiksi karahtieroovat". Ja sietäähän niitä ollakin, sillä paljon on täällä kauppamiehiäkin kuten yllälueteltu "tilasto" näyttää.

Näin kasvaa Karjalamme, varttuu vakainen Lieksa

Lieksa 2.8.39 L.H.

Lue koko Karjalainen no 91, 15.8.1939
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2007264?page=1